Kiina seminaari ja workshop 21.-22.9.2009

Kiinan terveydenhuollon reformi luo Kiinaan valtaisat terveysteknologian markkinat

Kiinassa tänä vuonna käynnistynyt terveydenhuollon reformi on suuri mahdollisuus terveysteknologian teollisuudelle. Kilpailu on kova, sillä suuret kansainväliset jättiläiset ovat liikkeellä. Suomalaisilla on mahdollisuus menestyä, jos markkinoille osataan mennä oikein.

Kiinan terveydenhuollon uudistusta ja sen mukanaan tuomia kaupallisia mahdollisuuksia pohdittiin Suomen Terveysteknologian Liiton, FiHTAn, Hyvinvoinnin klusteriohjelman sekä Pharmaceutical Gateway China-Finland/Europe –projektin järjestämässä järjestämässä China Healthcare Workshopissa. Konsultti Hebo Ding Finpron Shanghain toimistosta kertoi, että Kiinan valtion käynnistämä kolmivuotinen terveydenhuollon reformi on valtava hanke.

Maan terveydenhuolto on tähän asti perustunut suurimmalta osaltaan kansalaisten itse maksamiin palveluihin, ja valtaosa näistä on ollut vain kaupungeissa asuvien kansalaisten saavutettavissa. Nyt valtio on päättänyt investoida palveluiden kehittämiseen ja asettanut tavoitteeksi, että 90 prosenttia väestöstä saadaan palveluiden piiriin. Investoinnin kustannus on noin 850 miljardia kiinan yuania.  

”Tavoitteena on rakentaa kaupunkeihin 11.000 uutta klinikkaa sekä rakentaa tai peruskorjata  7.000 perusterveydenhuollon yksikköä. Maaseudulla puhutaan vielä suuremmista luvuista. Sinne on tarkoitus rakentaa 29.000 paikallista klinikkaa ja 2.000 uutta maakunnallista sairaalaa”, Hebo Ding kuvasi uudistusta.

Suomalaiset korkean osaamisen erikoistuotteet kiinnostavat

Valtava uudistus merkitsee myös valtavia hankintoja. Tähän asti kiinalaiset sairaalat ovat olleet hankinnoissaan varsin itsenäisiä, mutta valtion rahoituksen lisääntymisen myötä tullaan järjestämään keskitettyä tarjouskilpailuja.

Terveysteknologian valmistajille tilanne on suuri mahdollisuus, ja kansainväliset toimijat ovatkin nyt aktiivisesti liikkeellä saavuttaakseen markkinaosuuksia. Haasteena on se, että myös kiinalaiset kehittävät omaa tuotantoaan, ja hankintojen tekijöillä on taipumus suosia hinnaltaan yleensä edullisempia kansallisia tuotteita.

Ohjelmajohtaja Ilpo Kuronen Hyvinvoinnin klusteriohjelmasta paneutui workshopissa diagnostiikkateollisuuden mahdollisuuksiin Kiinassa. Hänen mukaansa alan vuotuinen kasvu siellä on noin 17 prosenttia, kun kasvu Euroopassa on vain muutaman prosentin.

”Koska suomalaiset yritykset ovat yleensä pieniä, niiden suuri haaste Kiinan markkinoilla on kapasiteetti. Jos Kiinaan pääsee, pystyykö todella valmistamaan niin suuria määriä kuin tarvitaan”, hän pohti.

Kurosen mukaan suomalaisten strategia voisi olla keskittyminen niin sanottuihin niche-tuotteisiin eli korkean osaamisen ja kapean sektorin erikoistuotteisiin. Niissä suomalaisilla on osaamista, ne kiinnostavat kiinalaisia ja monet suuret kansainväliset toimijat keskittyvät suurten volyymien tuotteisiin.

Mylabin Kiina-strategia tuottaa tuloksia

Mylab Oy on esimerkki suomalaisesta yrityksestä, joka pyrkii Kiinan markkinoille pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti. Mylabin toimitusjohtaja Esa Soini esitteli workshopissa yrityksen Kiina-strategiaa.

Mylab on erikoistunut laboratorioiden tietojärjestelmäpalveluihin ja sen markkinaosuus Suomessa on noin 80 prosenttia. Se tarkoittaa, että kasvu on jatkossa haettava kansainvälisiltä markkinoilta. Niiden analyysin jälkeen päädyttiin Kaukoitään, jossa valinta tehtiin Intian ja Kiinan välillä jälkimmäisen hyväksi. Soini pitää markkinanäkymiä huikeina.

Seuraavaksi selvitettiin, mitä kiinalaiset tarvitsevat ja vastaus oli: alueellisia laboratoriojärjestelmiä ja niiden integroimista yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Sitten alkoi jalkatyö.

”Vuodesta 2005 alkaen olemme vierailleet Kiinassa säännöllisesti, verkottuneet, rakentaneet yrityksen mainetta ja etsineet yhteistyökumppaneita. Tänä vuonna perustimme Kiinaan tytäryhtiön. Lisäksi ostimme yhdeltä kiinalaiselta yritykseltä sen liiketoiminnan ja tuotteet. Kaupan mukana saimme useita asiakkaita, joiden joukossa on suuria sairaaloita. Toimitilojen rakentaminen Pekingiin on loppusuoralla”, Esa Soini kuvasi.

Hänen mukaansa keskeisimmät Kiinan markkinoiden haasteet ovat maan alhainen hintataso sekä sopivan partnerin löytäminen. Ilman partneria ei Soinin mielestä voi onnistua.

Voimien yhdistäminen kannattaa

Seminaarin yhteydessä pidettiin myös erillinen Kiinan viranomaisvaatimuksiin ja – menettelyihin paneutuva sessio, jossa Nemkon kiinalainen asiantuntija selvitti tämän päivän tilannetta varsin seikkaperäisesti. Samanaikaisesti toisaalla kokoontui ryhmä yritysten ja tukiorganisaatioiden edustajia pohtimaan ideoita hyödyntää Kiinan markkinatilanne suomalaisittain maksimaalisesti.

Isona haasteena koettiin yleinen riittämättömyys, toteaa FiHTAn toiminnanjohtaja, Terhi Kajaste.

”Markkinat ovat valtavat, suomalaiset yritykset pieniä, rahoitus sekä tukiorganisaatioiden toiminta ja koordinaatio riittämätöntä. Mahdollisuutena nähtiin kuitenkin fiksujen Kiinan markkinoille soveltuvien kokonaisratkaisujen kehittäminen yhteistyössä EU-maiden ja kiinalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa”, Kajaste kiteyttää session tuloksia.

”Tämä voisi olla myös keino päästä osalliseksi EU:n ja Kiinan rahoitusohjelmista. Useita ehdotuksia tuli myös sille, kuinka suomalaiset julkiset ja muut tukiorganisaatiot voisivat kehittää koordinaatiota ja palvelutarjontaansa markkinoille pääsyn ja siellä pysymisen helpottamiseksi.”

Jutun on kirjoittanut: Martti Ahlstén, Viestintätoimisto Verbi

Kiina-workshopin aineistot:
http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/a/china-seminar-20--21-9-2009.html

Lue myös Kiinan ja Venäjän viranomaisvaatimuksista:
http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/ryhmat-ja-yhdistykset/regulatory-1765.html

Seminaarin toteutus ja ohjelma löytyvät:
http://www.hyvinvointiklusteri.fi/index.php?sivu=uutiset&kieli=fi&newsid=56